aseksuaalisuusforum

[SunriseDream]

Tykkään halailusta, pusuttelusta ja sylikkäin nukkumisesta. En vain halua sitä poikien kapistusta sisälleni. Ajatuskin kammottaa.

[AZarim]

Viihdyn aika hyvin yksin. Sinkkuna. Osittain siksi, että en myöskään kaipaa niitä parisuhteeseen tavallisesti liitettäviä hellyydenosoituksia, läheisyyttä jne. Ne ovat minulle ihan luonnottoman tuntuisia, ahdistaviakin. Vältän tilanteita joissa voin joutua niihin.

Ristiriitaisesti, haen silti seuraa. En aktiivisesti tosin. Musta on aivan ihana tutustua uusiin ihmisiin. Nyt oon just tavannut tosi mielenkiintosen ihmisen jonka kanssa haluan ehdottomasti viettää aikaa

Olen ollut useammassakin suhteessa, jossa olen kokenut aiheuttavani toiselle lähinnä mielipahaa. Miten selität toiselle sen, että tykkään susta ja haluan olla sun kanssa, mutta älä koske muhun kiitos... Ja omalla kohdalla se on tarkoittanut sitä että oon usein kokenut itseni oudoksi ja kokenut syyllisyyttä siitä että aiheutan toiselle tuskaa.

Varmaan tää on teille kaikille aikalailla perussettiä Koen olevani lähinnä aseksuaali, mutta aina avoin kaikelle. En vaan enää koskaan aio pakottaa itseäni olemaan jotain mitä en voi olla.

[Ink]

[sankola]

Voi hurja kun tuntuu suurin osa näistä viesteistä siltä kun olis ne itse kirjottanut.

Mulla on aivan sama, haluun kodin ja lapset ja puolison, kissoineen saunoineen kaikkineen, tosin vähän myöhemmässä vaiheessa sitten. Nyt kaipaan vain sitä että voisi asua yhdessä, matkustella ja harrastaa.

Läheisyyttä kaipaan kovasti, tosin mullakin on sama kuin Inkillä, että toisinaan taas en tahdo että kukaan edes hipaisee, enkä kyllä ymmärrä mistä se johtuu. Mutta enemmän kaipaan jonkun halia ja syliä.

Tuntuu vain niin vaikealta löytää ketään, kun ajattelee heti itse että jos jonkun kanssa alkaa seurustella, niin luonnollisesti toinen odottaa sitä seksiä, ja mihinkä suuntaan se suhde lopulta menee tai etenee jos minä en tahdo mutta toinen kyllä. Joten kovin helposti en nykyään lähde edes parisuhdetta hakemaan asian takia. Auttaisko jos sanoo heti kätellessä et moro, oon a-hetero, pystytkö elämään selibaatissa?

[Curius]

Mä kaipaan ehdottomasti enemmän henkistä yhteyttä (keskustelut yms) joka sitoo, läheisyyttä parhaimmillaan. Kun tää on kunnossa niin fyysinen läheisyyskin luonnistuu. Jonkinmoisia romanttisia ajatuksia päässä myös vilisee mutta tarvitsevat oikeanlaisen mielentilan ja syvän yhteisyydentunteen jne. Vaikea selittää, ehkä joku teistä silti tietää ja tuntee samaa.
Oma kiinnostukseni kohdistuu niin poikiin kuin tyttöihinkin, älyllisesti viehättäviin, joskus etäisiin ja toisinaan kuitenkin tosi sosiaalisiin ja yleisestikin suosittuihin kauniisiin ihmisiin. Ystävyytenä ehkä pidän näitä tunteita mutta joidenkin kohdalla tunteet syvenee enkä tahtoisi ikinä irrottautua suhteesta (vaikkei sellaista ole edes?). Todella raastavaa, toisaalta nautin näistä tunteista, olen elossa.
Haluaisin vain olla jollekin todella tärkeä..korvaamaton? Ja toisinpäin.

[Emerea]

Itselleni parisuhteessa on läheisyys tärkeintä. Olen aina ollut kova halaamaan ja pusuttelukin menettelee. Yleensä tosin en uskalla aloittaakaan mitään, koska pelkkä seksin ajattelukin ahdistaa.

Lapsia en ole omalta osaltani koskaan halunnut, tuntuu jotenkin luonnottomalta, että miun sisällä kasvaisi jotakin.