aseksuaalisuusforum

[Siis]

Ihanaa, vihdoinkin myös minä olen löytänyt kaltaisiani! Aina vain olen pitänyt itseäni outona ja ihmetellyt missä vika. Kunnes eksyin tänne sivuille tuttavan vinkistä..

Itse olen tyttö, mutta poikamaisissa piireissä kasvanut. Siksi vasta murrosiän alkaessa tajusin että olinkin erilainen ja tulevat muutokset kauhistutti. Siitä seurasi kiekka anoreksian kautta ja hillitön kuntoilu säilyttääkseni littanan vartalon. Aikaa myöten paino on tullut takaisin ja kuntoilu jäänyt myös, mutta yhä inhoan naisen vartaloani. Rinnat ovat mielestäni täysin turhia, enkä näe mitään miellyttävää ns. kurveissa. En koe tai näe mitään nautintoa naisellisuudessa ja korkeissa koroissa ja avonaisessa kaula-aukossa tunnen itseni todella typeräksi.

Olisin siis halunut syntyä pojaksi. Ihailen miehissä lihaksia ja voimaa ja rentoa asennetta. Tykkään myös poikien harrastuksista.. Lapsia en haluaisi koskaan, vaikka pidänkin esim. eläinten hoivaamisesta. Naisellisuutta pidän auttamatta heikkoutena, mikä voi olla tosin hiukan kieroon kasvanut näkemys.

Seksistä ei ole omakohtaista kokemusta, mutta onhan sitä nähty elokuvissa jne. Myös pornoon olen törmännyt, mutta se vasta vastenmielistä onkin! Ainoastaan lesbopornoa voi jotenkin katsoa, koska siinä ei esiinny penistä, joka on mielestäni kerta kaikkiaan inhottava! (Anteeksi vain kaikki miehet:)

Näin ollen en siis haluaisi olla mieskään koko varustuksessaan! Minusta seksikäs ja ihana mies on hyväkroppainen tyyppi, ilman paitaa, mutta ehdottomasti housut jalassa

Diagnoosi on siis tämä: nainen ruumiin ja hormonien puolesta, mutta aika lailla neutri mieleltä. Sekä vailla kiinnostusta petipuuhiin kummankaan sukupuolen kanssa.

Toivon parisuhdetta (miehen kanssa) jossa voimme nauttia ja iloita toisistamme, miten sen nyt sanoisi, jotenkin hienostuneesti, siis ilman välttämättömyyttä primitiivisille haluille ja toiminnalle. En voi mitään sille, että pidän kaikenlaista himoa ja kiihkoa jotenkin likaisena ja eläimellisenä. Minä kaipaan vain läheisyyttä ja kosketusta, todellista toveruutta ja tunnetta että kuuluu toiselle ja toinen kuuluu minulle. Täydellistä luottamusta ja yhteisymmärrystä sekä älyllisellä, että tunnetasolla.

Tässä ei nyt ollut mitään uutta näkökulmaa muihin kirjoituksiin verrattuna, mutta oli helpottavaa purkaa tuntemuksia. Ainakin voin nyt sanoa suorat sanat lähipiirilleni, joka on aina ihmetellyt suhtautumistani ja karkeita kommenttejani. Että minulle löytyy nimi, enkä ole yksin tällainen!

[lindi]

Kuulostaa tosi tutulta! Itse olen kyllä "tyttömäisempi" tapaus, mutta naiselliseksi en ole itseäni koskaan kokenut enkä haluaisikaan! Erityisen tuttu oli tuo ärtymys rintoihin (onneksi olen luonnostani melko litteä... pienetkin kurvit ärsyttävät tarpeeksi ) ja kokemus siitä, että himo ja kiihko ovat turhia, vastenmielisiä, likaisia ja eläimellisiä asioita... Se on siis vain henkilökohtainen fiilikseni asiasta, joten älköön kukaan loukkaantuko! Ehkä kyseessä ei ole (ainakaan pelkästään) "kieroon kasvaminen", vaan se, kun nykyään mediat suoltavat seksiä joka tuutista, niin tottakai sellaisella, jota ei se kiinnosta, tulee sitäkin voimakkaampi vastareaktio!